Boniton entisöinti alkoi

Bonito päivänvalossa - Kuva: Antero Lynne

Salonkivene Bonito näki päivänvalon ensimmäistä kertaa vuosiin, kun se siirrettiin hallistamme Forum Marinumin pihalle heinäkuun 17. päivänä. Siirto oli jännittävä operaatio, mutta kaikki sujui onneksi hyvin. Muutama päivä siirron jälkeen alkoi Turun Tall Ships Races -tapahtuma, jonka aikana tarkoituksena oli esitellä Bonito-hanketta tapahtumayleisölle. Koko tapahtuman ajan Bonito oli yleisön nähtävillä, ja alukseen pääsi opastuksellani tutustumaan. Tapahtuman jälkeen Bonito sai jäädä peitettynä odottamaan rahoituksen varmistumista.

Isä ja poika - Kuva: Antero Lynne

Keula kohti entisöintiä

Syyskuun toisella viikolla Bonito saatiin viimein sisälle Forum Marinumin veistämötilaan, sillä onnistuimme keräämään pohjan kunnostukseen vaaditun rahasumman kokoon! Säätiön veneveistäjä Juha Suorsa kävi heti aluksen kimppuun aloittaen purkamaan kansirakenteita, tarkoituksenaan päästä käsiksi Boniton kaariin ja runkoon sisältäpäin. Kansirakenteet pyrittiin purkamaan mahdollisimman kokonaisina, sillä säilytettävääkin materiaalia onneksi on. Osa kansirakenteista, kuten salonki, joudutaan kuitenkin tekemään osittain uusiksi. Joka tapauksessa vene päästään nyt entisöimään tyhjästä hylsystä aloittaen pitkälle tulevaisuuteen kestäväksi, alkuperäistä vastaavaksi upeaksi kokonaisuudeksi.

Bonito sisällä veistämötilassa

Kansirakenteet purettuna

Boniton kölipuu käytiin syyskuun 12. päivänä noutamassa Turun Urusvuorella sijaitsevasta Nordiska Oy:stä. Tahdoimme, että Boniton köli tehdään täysimittaisesta kölipuusta, ja Nordiskan kautta sellainen saatiin kuin saatiinkin järjestettyä! Itsekin innokkaana puuveneharrastajana tunnetun Kim Mickelssonin luotsaama pitkän linjan puutavarafirma Nordiska toimii Salonkivene Bonito -hankkeessa käytettävän puutavaran hovihankkijana.

Boniton kölipuu

Kuorma-Vesa valmistautuu nosto-operaatioon

Kaksitoistametrisen kölipuun siirtämisessä olikin tekemistä! Tähän tarvitsimme jonkun asiansa osaavan, joten tehtävän sai kuljetusliike Kuorma-Vesa. Ammattilaisen hoitamana kölipuu nousikin erittäin näppärästi Vesa Lehtilän ohjastaman kuorma-auton päälle - ilmeisesti näitä pidempiä puita on kuljeteltu ennenkin! Samalla reissulla kuljetettiin myös hieman pohjamateriaalia.

Ammattilainen asialla

Kölipuu kuljetettiin sahausta ja veistoa varten Ruissalon Telakalle, sillä Forum Marinumilla ei noin pitkää puuta pysty työstämään. Mielenkiintoista kölin veistopaikassa on se, että Bonito on alunperin rakennettu Ruissalon telakalla, eli entisellä Turun Veneveistämöllä. Vanhat rakennuksetkin ovat suurimmalta osalta vielä olemassa. Bonito tullaan myös valmistuttuaan laskemaan veteen Ruissalon telakalla. Kölipuu sai vielä toistaiseksi jäädä odottamaan tarvittavien työstölaitteiden saapumista.

Ruissalon telakalla

Taustalla Turun Veneveistämön veistämörakennus

Tällä hetkellä veneveistäjä Juha Suorsa veistää Bonitoon uusia kaaria, ja viikonlopun aikana vene päästään myös pukittamaan, jotta traileri saadaan alta pois ja pohjaan päästään kunnolla käsiksi. Bonito on yleisölle nähtävillä koko entisöintinsä ajan Forum Marinumin veistämötilassa, johon on näyttelyn puolelta suuri lasiseinä. Allekirjoittaneeseen yhteyttä ottamalla venettä pääsee katsomaan kyllä lähempääkin. 

Kunnostuksen vaiheita voi seurata reaaliaikaisemmin Facebookissa nimellä Salonkivene Bonito ja Instagramissa tunnuksella Salonkivene. Yhteistyökumppaneita tarvitaan edelleen, nyt seuraavaa vaihetta eli kansirakenteiden entisöintiä ja veneen kuntoon saattamista varten. Boniton tarina ja perustiedot löytyvät edellisestä blogipostauksesta. 

Kiitokset

Puutavara: Nordiska Oy

Kölipuun kuljetus: Kuljetusliike Kuorma-Vesa
Tilat: Ruissalon Telakka

Aurajoen Wauhtiajot 2017

Melkoinen määrä mahonkia aamukokouksessa!

Kesäkuun 17. päivä oli yksi kesän 2017 upeimmista päivistä. Eikä pelkästään siksi, että päivä oli ehkä Turun kesän kaunein ja lämpimin - vaan koska tuona päivänä järjestimme kesän hienoimman klassikkoveneilytapahtuman: Aurajoen Wauhtiajot. Tämä nopeakulkuisten klassisten mahonkiveneiden kokoontumisajo järjestettiin jo neljättä kertaa - toista kertaa Wauhtiajonäytöksen kera.

Chris-Craft "Moonstruck"

Riva "Rivaia"

Wauhtiajoja olikin jo (ainakin allekirjoittaneen toiveesta) odotettu kuin kuuta nousevaa, sillä vuonna 2016 tapahtuma jouduttiin perumaan huonon sään takia. Muutkaan eivät olleet unohtaneet tapahtuman olemassaoloa, sillä tällä kertaa paikalle saapui - ehkä kauniin kesäpäivänkin houkuttelamana - ennätysmäärä veneitä: 12 kappaletta. Milloin viimeksi onkaan Suomessa nähty tällainen kattaus mahonkivene-eksotiikkaa yhdessä paikassa?

Todellista silmäkarkkia

Kaksi suurta merkkiä, Chris-Craft ja Riva kilpailivat tänäkin vuonna enemmistöedustuksesta. Chris-Craftit veivät voiton viiden veneen laivastolla, kun taas Rivalla oli kolmen veneen edustus. Chris-Craftien ikähaarukka oli 30-luvulta 60-luvulle, Rivat taas olivat 50-70-luvuilta.

Riva "Lady S" ja Chris-Craft "Plane Woody"

Chrisut rinta rinnan (kuva: Pekka Mannermaa @ Old Kool Magazine)

Vaikka osanottajien lukumäärässä mitattuna ulkomaalaiset veneet dominoivat selvästi, olivat kotimaiset veneet kuitenkin edustettuina tapahtuman vauhdikkaimman veneen toimesta! Kovasti odotettu vauhtivene Yad-al Jauza saapuikin myös tänä vuonna paikalle - tällä kertaa uuden piristetyn moottorinsa kera. Tälläkään kertaa ei Yad-al Jauza tuottanut pettymystä, vaan vene mylvi 350-hevosvoimaisen V8-moottorinsa voimin tiensä vauhdilla läpi Aurajoen pauhaavien aaltojen.

Yad al-Jauza

Yad al-Jauza kiihdyttää - Kuva: Urs Wiggenhauser

Perämoottoriveneistä edustettuina olivat 60-luvulla rakennetut upea ruotsalainen mahonkitäkillä ja lasikuiturungolla varustettu hieno hybridi Marieholms Sweet 16 sekä paikallista veneenrakennustaitoa edustanut uuden Turun Veneveistämön lasikuitutuotannon huipputyönnäyte: Carmela-siipivene. Vaikka veneet eivät nopeudessa pärjänneetkään, nauttivat ne etenkin laiturissa ollessaan yleisön suurta ihastusta.

Upea ruotsalainen mahonkia ja lasikuitua yhdistelevä Marieholms Sweet 16

Turvaveneenkään ei tarvinnut hävetä, sillä tänä vuonna sen virkaa toimitti hulppea 1890-luvulla Saksassa valmistettu salonkivene Grete. Saksassa rakennettu venekaunotar on ollut Suomessa jo 1900-luvun alusta asti.

Salonkivene Grete

Veneet valmistautuvat lähtöön

Päivä eteni pitkälti samoin kuin aiemmallakin kerralla. Ajoimme kaksi runaway-tyylistä näytösajoa, jossa jokainen vene ajoi vuorollaan vauhdilla läpi näytösalueen. Ajojen välissä oli vuorossa venekuntien lounas jonka ajan veneet olivat yleisön ihasteltavissa laiturissa ravintola Pinellan edustalla. Näytösajot ajettiin välillä Kirjastosilta - Teatterisilta. Tapahtuma sujui hienosti ilman haavereita ja yleisöäkin oli mukava määrä niin silloilla kuin rannoillakin katsomassa. Nopeimman ja hurjimman veneen tittelin vei odotetusti Yad-al Jauza!

Riva Super Florida

Chris-Craft "Cover Girl" vauhdissa (kuva: Pekka Mannermaa @ Old Kool Magazine)

Tarkkasilmäiset katsojat saattoivat myös hieraista silmiään ohi kaahanneita veneitä katsellessaan. Itse rallilegenda Juha Kankkunen nähtiin nimittäin nauttimassa vauhdista Aurajoen laineilla ystävänsä Rivan kyydissä. Hän osallistui myös seuraavana päivänä Turussa Harjattulan Kartanolla järjestettävään Concours d'Elegance -urheiluautotapahtumaan.

Juha Kankkunen Rivan kyydissä - Kuva: Urs Wiggenhauser

Palaute tapahtumasta oli suurimmaksi osaksi positiivista. Hieman kehitysehdotuksia yleisöltä tuli aikatauluista, joissa oli hieman epäselvyyksiä. Asia korjataan vuoden 2018 tapahtumaan. Alla vielä tunnelmia tapahtuman jälkeiseltä saaristoajelulta:

Salonkivene Bonito -entisöintihanke

Tahdotko sinä olla mukana pelastamassa osaa suomalaista merihistoriaa?

Alkuperäinen piirustus

Vuonna 1921 valmistui Åbo Båtvarfilla, eli Turun Veneveistämöllä Bruno Westinin suunnittelema mahonkinen salonkivene. Uudenkarhean mahonkikaunottaren keulassa molemmin puolin komeilivat kiiltävät, messinkiset kirjaimet, jotka muodostivat nimen Bonito. 12-metriä pitkä alus koostuu etuosan konehuoneesta makuulavereineen, ohjaustilasta, salongista nukkumapaikkoineen ja keittiötiloineen sekä takaosan krogiverannasta.

Boniton tilasi turkulaisen ahtausliikkeen A. E. Ericksonin johtaja, Anton Edvin Erickson. Ericksonilla oli Ruissalon Kuuvannokassa huvila, jonka laiturissa Bonito olikin tuttu näky. Alus palveli Ericksonin käytössä aina vuoteen 1948 saakka, jolloin Turun saaristossa raivosi yksi vuosisadan pahimmista myrskyistä. Myrsky riepotteli myös Bonitoa, jonka pohja vaurioitui veneen paiskauduttua rantakalliota vasten.

Kahvittelut krogiverannalla

Ericksonilta alus siirtyi polkupyörätehdas Pyrkijän toimitusjohtajalle ja Foto Ab:n perustajalle, teollisuusneuvos Mauno Rainnolle. Rainto kunnostutti Boniton pohjan ja alus sai uuden kotipaikan tämän kesähuvilalta Paraisilta, Svartholmin saaresta. Rainto vaikutti Turun Pursiseurassa ja oli mukana useassa seuran hallituksessa. Valitettavasti Rainto ehti nauttia veneestä vain muutaman vuoden, sillä olympiavuonna 1952 hän menehtyi tapaturmaisesti.

M/Y Bonito

Rainnon perikunnalta Bonito siirtyi tämän naapurille ja hyvälle ystävälle, Turun Pursiseuran pitkäaikaisimmalle kommodorille, varatuomari Olli Tulenheimolle. Tulenheimo oli mm. Sammon ja Turun Suomalaisen Säästöpankin hallituksissa sekä Turun Teatterin johtokunnassa. Asianajajana yli 50 vuotta toiminut Tulenheimo oli vuonna 1919 perustetun Suomen Asianajajaliiton perustajajäsen. Myöhemmin hän toimi myös liiton hallituksen jäsenenä ja Turun osaston johtajana. Hänen veljensä oli Suomen pääministeri Antti Tulenheimo. Turun Pursiseuraa 20-vuotta luotsannut Olli Tulenheimo oli arvostettu kommodori, joka seuransa taloudellisen ahdingon edessä oli henkilökohtaisella varallisuudellaan pelastamassa sitä konkurssilta. 

Matti Tulenheimo ja Bonito

Bonito oli Tulenheimon perheellä kovassa käytössä noin kaksikymmentä vuotta ja sillä tehtiin lukuisia ikimuistoisia retkiä ja edustusmatkoja. Tulenheimon mukaan ihmisillä oli aluksen merikelpoisuudesta epäilyjä, mutta Bonito on kuitenkin yllättävän ketterä ja hyvä merivene. Aluksella tehtiin monia pidempiäkin matkoja muun muassa Maarianhaminaan. Alusta käytettiin muun muassa Helsingin Yliopiston Varsinaissuomalaisen Osakunnan (TVO) matkoihin. Tulenheimon suvulla Bonito oli noin kaksikymmentä vuotta, aina vuoteen 1972 asti.

Saaristossa

Bonito oli tuttu näky aina 1920-luvulta 1970-luvun loppuun asti Turun saaristossa, ja monet paikalliset muistavatkin veneen edelleen. 1970-luvun lopulla vene lähti seilaamaan sisävesille. Turusta Bonito myytiin aluksi Lahteen ja sen jälkeen Jyväskylän seudulle, jossa se seilasi Päijänteellä. Takaisin Turkuun Boniton tie kulki muutama vuosi sitten, kun alus löytyi huonossa kunnossa jään ja lumen peitossa Somerolta. Sinne se oli Jyväskylästä myyty 1990-luvulla. Bonito oli onneksi vielä siinä kunnossa, että se saatiin pelastettua. Alus siirrettiin sisätiloihin odottamaan tarvittavaa rahoitusta ja kunnostusta.

Saaristoretki

Omistamme Boniton nykyään isäni, Esko Vahdon kanssa. Isäni on nuoresta pojasta asti harrastanut ja entisöinyt puuveneitä. Hänen käsiensä kautta on vuosien varrella kulkenut useampi kulttuurihistoriallisesti merkittävä vene, jotka on pelastettu hyviin koteihin. Vanhana turkulaisena on myös isäni tuntenut Boniton kauan, ja vene onkin ollut hänelle (ja nykyään myös allekirjoittaneelle) pitkäaikainen unelma. Alus kuitenkin hävisi jossain vaiheessa kartalta ja oli kauan täysin teillä tietämättömillä. Bonito löytyikin lopulta sattumien kautta aivan yllättäen. Nyt unelma olisi tarkoitus saada vietyä loppuun asti, eli saattaa Bonito takaisin vesille!

Bonito laiturissa

Bonito on eräs harvoista tähän päivään asti säilyneistä suomalaisista salonkiveneistä. Se on myös yksi harvoja ylipäätään säilyneitä Turun Veneveistämöllä rakennettuja moottoriveneitä. Alus on tarkoitus saada entisöityä ja se tulee palaamaan takaisin Turun saaristoon kulttuurimaisemaa rikastuttamaan. Samalla alus tulee muistuttamaan siitä hienosta entisten aikojen veneenrakennusperinteestä, joka nykyään toteutuu Turussa ”hieman” suuremmissa aluksissa. Oma ajatukseni on se, että kaikki turkulaiset ja Turussa vierailevat pääsisivät näkemään aidon, turkulaisen veneenrakennustaidon huipputyönäytteen Turun sydämessä, eli Aurajoessa.

Kesäretki

Bonito on tarkoitus kunnostaa vaiheittain. Tarvittavia varoja kunnostukseen ei ole, joten haimme Museovirastolta entisöintiavustusta ensimmäiseen vaiheeseen, eli pohjan kunnostukseen. Museovirasto myönsi hankkeeseen 15 000 euron avustuksen, joka edellyttää, että kunnostukseen laitetaan myös saman verran lisää. Kunnostus aloitetaan syksyllä, jos saamme kasaan tarvittavan toisen puolikkaan. Kunnostus suoritetaan yhteistyössä Forum Marinum -säätiön kanssa ja kunnostuksen toteuttaa säätiön veneveistäjä Juha Suorsa.

Bonito laiturissa

Etsimme nyt yhteistyökumppaneita hankkeeseen. Jos aidon kulttuurihistoriallisen aluksen palauttaminen vesille on lähellä sinun, tai yrityksesi ajatusmaailmaa, otathan yhteyttä allekirjoittaneeseen. Näkyvyys on sitä haluaville yhteistyökumppaneille taattu. Kaikki rahoitus ohjataan suoraan Forum Marinum -säätiölle.

Yhteistyöterveisin,
Jani Vahto
040 772 6383
janivahto@gmail.com

Venexpo 2016 - Klassikkoveneosasto

Syksyllä järjestettiin 10.-13.11.2016 Turun messukeskuksessa Venexpo -venemessut. Mahogany Yachting Society MYS osallistui ensimmäistä kertaa Turussa venemessuille, ja minua pyydettiin järjestämään heille klassikko-veneosasto. Otin haasteen mielelläni vastaan, ja rupesin metsästämään veneitä osastolle. Aluksi kaikki vaikutti varsin hyvältä ja sainkin alustavasti sovittua muutaman veneen osastolle, mutta näyttelyn lähestyessä veneet jäivät syystä tai toisesta yksi kerrallaan syystä pois ja meinasin aluksi jäädä kokonaan ilman veneitä. Päätimme kuitenkin isäni kanssa laittaa hihat heilumaan ja kaivoimme varastosta omaa kalustoamme näytille. Loppu-tuloksena saimmekin mielestäni erittäin hienon osaston aikaiseksi!

Marieholms Sweet 16 ja iloinen omistaja

Vanha kilpuri könig-perämoottorilla varustettuna

Veneitä osastollamme oli viisi: kolme vanhaa König-perämoottorilla varustettua aitoa kilpavenettä, Åbo Båtvarfilla rakennettu ainutlaatuinen Snabbgående Experiment Motorbåt - Sikari vuodelta 1929, sekä upea Marieholms Sweet 16 - lasikuituinen, mutta mahonkitäkkinen tuulilasivene vuodelta 1961. Rekvisiitaksi osastolle toimme aitoja kilpaveneilyvarusteita ja kisajulisteita.

Pekka Punnalan kilpuri ja Eero Pekkolan König-perämoottori 

Tämä Coltin sponsoritarroin varustettu, Sofa-merkkinen kilpuri on ehdoton suosikkini.

Sami Raittola toi osastolle upean Marieholms Sweet 16:n. Tämä Charles Underwoodin suunnittelema klassikko rakennettiin Marieholmsin veneveistämöllä Ruotsissa vuonna 1962. Veneessä yhdistyvät puuveneen kauneus ja lasikuituveneen helppous! Kaiken kaikkiaan erittäin tyylikäs kokonaisuus. Ruotsin kuninkaan ensimmäinen vene oli muuten Sweet 16 - hän sai sen 18-vuotislahjaksi!

1961 Marieholms Sweet 16

Näillä penkeillä kelpaa loikoilla...

...ja vesisuksetkin löytyy!

Mahonki ja lasikuitu sopusoinnussa

Neljän messupäivän aikana pääsin toteuttamaan itseäni mielipuuhani parissa, siis ihmisten kanssa keskustellessa! Messujen parasta antia olivatkin messuvieraat ja heidän mielenkiintoiset tarinansa ja muistonsa. Myös muutama puuvenevinkki saatiin selvitettäväksi! Erityisesti mieltäni lämmitti, kun Sikarin entisen omistajan, Vieno-Verner Sillanpään poika kävi tyttärensä kanssa venettä katsomassa.

Täysverinen kilpuri

1929 Snabbgående Experiment Motorbåt - Sikari 

Klassikkoveneosasto kokonaisuudessaan

Korviini kantautuneen palautteen mukaan klassikkoveneosasto oli erittäin onnistunut. Osasto otettiin erinomaisesti vastaan, ja kehuja tuli niin messukeskukselta kuin messuvierailtakin. Moni osastolla vieraillut sanoi klassikkoveneosaston olleen venemessujen parasta antia. Osastosta kirjoitettiin paljon myös mediassa Venexponkin saaden hyvää näkyvyyttä. Muun muassa kauppalehden verkkosivuilla oli kattava artikkeli aiheesta.

Taottua laatua

Näiden putkien välittämää musiikkia odotellessa

Klassikkoveneosaston järjestämisestä jäi hyvä fiilis joten eiköhän syksyllä 2017 tehdä sama uudelleen! Kiitos kaikille kävijöille!