perjantai 16. marraskuuta 2012

Carina

Carina vieressään Kultaranta III
Yksi menneen kesän uusista ja mielenkiintoisista löydöistä oli yli 12 metriä pitkä, vuonna 1952 Turun Veneveistämöllä rakennettu Carina. Myöhemmin veneen nimi on tosin jostain syystä aikojen saatossa muutettu tai muuttunut muotoon Garina. Carinan tilasi Uolevi Raaden veli, varatuomari Raino Raade. Venettä käytettiin Raaden henkilökohtaisessa virkistyskäytössä, mutta myös paljon edustus-käytössä ja suurten herrojen kuljetteluun. Kyydissä oli muun muassa monet kerrat ollut presidentti Urho Kaleva Kekkonen. Carinasta on historiatiedot selvillä, sillä eräs entisistä omistajista on aikoinaan haastatellut Raino Raadea. Emme kuitenkaan ole vielä nähneet dokumentteja.

Carina oikealla, vieressä Kultaranta III ja kaksi valtion venettä
Saimme kunnian päästä haastattelemaan miestä nimeltä Toivo Järvinen, joka oli Carinan luottokippari Raino Raaden aikaan. Carinalla on hyvin tarinantäyteinen historia, ja Järvisellä olikin veneestä paljon tarinoita kerrottavanaan. Jokaisen niistä hän on myös aikoinaan kirjannut ylös veneen lokikirjaan, joka on joko tuhottu, tai mahdollisesti vielä jossain lipastonlaatikon perukoilla Raaden perikunnalla. Tarinoiden lisäksi saimme Toivolta myös vanhoja valokuvia.

Toivo Järvisen muotokuva
Järvinen oli kerran Rainon Raaden ja tämän puolison kanssa veneilemässä, kun Airistolla alkoi valtaisa myrsky. Seurue oli menossa Hirvensaloon tai Kakskertaan, jonka jälkeen Järvisen oli tarkoitus viedä Carina takaisin Naantalissa sijaitsevaan mökkirantaan. Raaden pariskunnalle tuli kuitenkin riitaa jostakin, ja Uolevin vaimo sanoi, että hän lähtee Järvisen mukana takaisin Naantaliin. Järvinen oli kauhuissaan, sillä hän ei ollut itsekään varma pystyisikö hän luotsaamaan veneen turvallisesti takaisin kotisatamaan niin mahtavassa myrskyssä. Aallot olivat valtavia, ja vene keinui hullun lailla. Vaaratilanteita syntyi, mutta niistä kuitenkin selvittiin, välillä tosin vain täpärästi! Lopulta vene kuitenkin saatiin kuin ihmeen kaupalla turvallisesti kotisatamaan ilman sen suurempia vahinkoja.

Toivo Järvinen
Carinan runko oli alkujaan vain lakattu. Kuitenkin myöhemmin Raino Raade määräsi sen maalattavaksi, sillä myös Suomen presidentin silloinen Kultaranta III oli rungoltaan valkoiseksi maalattu. Pitihän Carinakin saada yhtä arvokkaan näköiseksi! Sen jälkeen Carinan runko on aina maalattu valkoiseksi. Myöhemmin Raino myös jatkoi hyttiosan pituutta. Alunperin sivuilla oli kaksi suurta, ja yksi pieni ikkuna. Muutosten jälkeen sivuille mahtui kolme yhtä suurta ikkunaa.

Carina lakattuna mökkilaiturissa
Alunperin venettä ohjattiin sisäpuolelta. Joku myöhemmistä omistajista päätti rakennuttaa Carinaan ohjaamon vanhan hyttirakennelman katolle. Sen tuomasta ulkonäön muutoksesta voidaan olla montaa mieltä. Toisaalta se tuo veneeseen modernia jykevyyttä, toisaalta se kuitenkin vie liikaa huomiota sen alkuperäisestä, klassisesta ulkonäöstä.  Veneessä oli alunperin myös iso V8-moottori, joka söi kuitenkin niin paljon, että nykypäivänä sillä ajamisesta tulisi varmasti melkoista lystiä lompakolle.

Carina löytökunnossa
Ilmanottoaukot ovat hieno yksityiskohta
Carina tuli meille isäni vanhan ystävän kautta, jolla vene oli ollut jo kauan aikaa. Isäni olikin yrittänyt ostaa sitä jo monia vuosia sitten. Meidän onneksemme veneen oli nyt aika siirtyä uusiin käsiin. Carinan viime kerrasta vedessä ei ole kovinkaan montaa vuotta aikaa, eikä se ole päässyt rapistumaan hirveän huonoon kuntoon. Pelkästään vanha maalipinta on pelastanut paljon. Vaikka korjaamista riittää, tämä sopii niin hienosti perheen matkaveneeksi, että myös motivaatiotakin riittää varmasti. Carinassa on paljon nukkumatilaa koko perheelle niin etuhytissä, kuin takakajuutassakin.