lauantai 25. elokuuta 2018

Aurajoen Wauhtiajot 2018

Lauantaina 16. kesäkuuta, viikko ennen juhannusta, järjestettiin totuttuun tapaan Suomen hienoin klassikkovenetapahtuma: Aurajoen Wauhtiajot. Viidettä kertaa järjestetyt runabout-pikaveneiden kokoontumisajot onnistuivat paremmin kuin koskaan. Keli oli kohdillaan ja osanottajia saapui ennätysmäärä.

Aamu Ruissalon Telakalla
Chris-Craft Lonia vuodelta 1930
Tänä vuonna veneiden aamukokoontuminen tapahtui ensimmäistä kertaa historiallisella Ruissalon Telakalla. Suomen upeimpien klassikkoveneiden kokoontumispaikaksi miljöö sopikin loistavasti, sillä paikalla toimi aikoinaan (1889-1954) Pohjoismaiden suurin ja hienoin veneveistämö - Åbo Båtvarf. Veistämöllä rakennettiin hulppeita mahonkiveneitä, joista osa oli juurikin samantyylisiä pikaveneitä kuin tapahtuman osallistujissakin.

Laiturikokoontuminen
Veneet odottivat lähtöä Aurajoelle
Aamun tunnelma oli sanoinkuvaamattoman hieno. Täydeltä taivaalta paistava aurinko heijastui kauniisti toinen toisensa jälkeen laituriin saapuvien mahonkiveneiden kansista ja kyljistä. Oli selvää, että päivästä oli tulossa upea. Kun kaikki olivat saapuneet, oli aika siirtyä Aurajoelle. Pitkänä letkana liikkunut klassikkoveneiden paraati oli varmasti monelle vastaantulijalle - ja osanottajalle - ennennäkemätön näky saaristossamme. Aurajoellakin oli jo yleisöä valmiiksi silloilla ja rannoilla odottamassa.

Chris-Craft Riviera 18'
Upea Riva Ariston (Kuva: Tobias Leppäkari)
Kaksi näytösajoa ajettiin aiemmista vuosista tuttuun tapaan Kirjastosillalta Teatterisillalle. Tapahtuman juonto tapahtui Kristiinankadun kohdalla jokirannassa. Ihmisiä oli tasaisesti joen rantamilla sekä silloilla. Näytösajot sujuivat pääosin todella hyvin, vaikkei aivan kommelluksitta selvittykään. Palaute yleisöltä oli tapahtuman jälkeen erinomaista.

Ihmiset odottivat näytösajojen alkua
Tero Palmroth ja KIKE
Näytösajojen välissä veneet olivat yleisön ihasteltavina ravintola Pinellan edustalla. Oli mukava nähdä kuinka paljon klassikkoveneet kiinnostivat ihmisiä. Toivottavasti onnistuimme tartuttamaan yleisön joukossa edes pientä innostusta oman klassikkoveneen hankintaan. Yleisön lisäksi media oli myös kiinnostunut Wauhtiajoista. Muun muassa tv-ohjelma Merimaili ja Visit Turku kävivät kuvaamassa tapahtumaa ja tekemässä haastatteluja

Taianomaista tunnelmaa Pinellalla
Chris-Craft-kauneutta
Kaunis päivä, ja upeita veneitä - mitä muuta voi kesäpäivältä toivoa?
Kaiken kaikkiaan veneitä saapui Wauhtiajoihin lopulta 16 kappaletta. Chris-Craft voitti merkkiedustuksen kuudella edustajalla, Riva-veneitä taas oli kaksi. Toinen niistä oli upouusi vuoden 2018 malli, joka oli saapunut Suomeen vain päivää aikaisemmin. Tälle vuodelle uusia Chris-Crafteja oli vuoden 1954 upea Riviera 18' "Whooper" sekä eräs hieman tuoreempi lasikuituinen yksilö, joka ilmestyi paikalle vasta toiseen näytösajoon.

Cover Girl vauhdissa (Kuva: Tobias Leppäkari)
Vauhtia ja mahonkia
Vuonna 1930 rakennettu Lonia oli tapahtuman vanhin pikavene (Kuva: Kimmo Kiviniemi)
Tänä vuonna suomalaisten veneiden edustus kasvoi mukavasti. Edellisiltä vuosilta tuttu tapahtuman hurjimmaksikin veneeksi tituleerattu Yad al-Jauza sai "haastajakseen" uuden tulokkaan, kilpa-ajaja Tero Palmrothin ohjastaman KIKE-kilpaveneen. Vene rakennettiin vuonna 1960 Heinlahden veneveistämöllä Apu-lehden Olli Lyytikäiselle.

Yad al-Jauzaa liikuttaa 350 hevosvoimainen V8 (Kuva: Kimmo Kiviniemi)
KIKE:n huippunopeus on noin 46 solmua (Kuva: Kimmo Kiviniemi)
Kaikkien turkulaisten kotiseutuylpeyttä kohottamaan saapui erityisen iloisena uutuutena Åbo Båtvarfilla 1940-luvun lopulla rakennettu todellinen helmi: Jarl Lindblomin suunnittelema Ann Mari. Vene rakennettiin aikoinaan Lindblomin veljelle Nauvoon, jossa se oli aktiivisessa käytössä niin yhteysveneenä kuin huvikäytössäkin. Katettu pikavene sopi hyvin myös kriisitilanteisiin ja sitä käytettiinkin jonkin verran myös ambulanssiveneenä. Joistakin epäilyistä huolimatta Ann Mari kulkee erittäin hyvin kovemmassakin merenkäynnissä. Wauhtiajojen näytösajoissakaan se ei ollut vauhdissa moksiskaan Aurajoen seinämistä kaikuneesta ristiaallokosta, vaan sen kulku oli yksi tasaisimpia tapahtumassa nähdyistä veneistä.

Ann Mari ja Cover Girl (Kuva: Tobias Leppäkari)
Ann Mari ei laineista välittänyt, vaan paahtoi junan lailla eteenpäin! (Kuva: Tobias Leppäkari)
Uusinta - ja paikallista - puuveneenrakennustaitoa edusti Chris-Craftin piirustuksista vaikutteita saanut upea, upouusi barrelback-peräinen CB Craft, jonka rakentamisen veneveistäjä Carl Berlin viimeisteli Ruissalon Telakalla. Voidaankin sanoa kyseessä olevan viimeisin vene, joka on valmistunut Åbo Båtvarfin alkuperäisissä veistämötiloissa! Vene laskettiin itse asiassa vasta aiempana päivänä ensimmäistä kertaa vesille, joten Wauhtiajot toimi samalla myös veneen koeajona! Pohjoismaista rakennustaitoa edusti myös Ruotsissa 1930-luvun Pettersson-veneestä muokattu pikavene After Sail, joka saapui keväällä Suomeen.

CB Craft ja Chris-Craft Lonia
Chris-Craft Moonstruck ja taustalla After Sail
Eräs yleisöä kovasti kiinnostanut erikoisuus oli poikkeuksellisesti tänä vuonna tehty lasikuidusta. Kyseessä oli Speden Tandem Showboat, joka esiintyi aikoinaan mm. Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla -elokuvassa. Perämoottorilla varustettu auringossa kimmeltävä flake-maalattu puikula herätti varsinkin nuoremmassa yleisössä suurta ja ansaittua innostusta.

Tandem Showboat
Turvaveneen roolia toimitti hieno uudella Turun Veneveistämöllä 1960-luvulla rakennettu lasikuituinen Brigitte. Lisäksi salonkivene Grete saatiin jälleen tänä vuonna edustamaan hieman hitaamman luokan klassikkokaunottaria. Vauhtinäytökseen Grete ei sentään osallistunut, mutta arvokkuutta löytyi senkin edestä veneen lipuessa tapahtuman lopuksi arvokkaasti pois Aurajoelta.

1890-luvulla rakennettu salonkivene Grete
Näytösajojen jälkeen osa veneistä suuntasi kotiin kun taas osa taas jatkoi vielä saaristokierrokselle Hirvensalon ympäri. Upeassa saaristossa porukalla ajelu oli todella hauskaa, ja tätä osiota pitääkin jatkossa kehittää lisää. Kierros päättyi Ruissalon Telakalle, jossa osa veneistä nostettiin ylös. Myöhemmin oli vielä luvassa illallinen ravintola Rosterissa yhdessä Aboa Rally Storico -urheiluautoilijoiden kanssa.

KIKE ohittamassa
Todellista kansallismaisemaa
Lopuksi vielä pari päivästä kuvattua videota:



Aurajoen Wauhtiajot järjestetään seuraavan kerran 15.6.2019!

torstai 26. lokakuuta 2017

Boniton entisöinti alkoi

Bonito päivänvalossa - Kuva: Antero Lynne
Salonkivene Bonito näki päivänvalon ensimmäistä kertaa vuosiin, kun se siirrettiin hallistamme Forum Marinumin pihalle heinäkuun 17. päivänä. Siirto oli jännittävä operaatio, mutta kaikki sujui onneksi hyvin. Muutama päivä siirron jälkeen alkoi Turun Tall Ships Races -tapahtuma, jonka aikana tarkoituksena oli esitellä Bonito-hanketta tapahtumayleisölle. Koko tapahtuman ajan Bonito oli yleisön nähtävillä, ja alukseen pääsi opastuksellani tutustumaan. Tapahtuman jälkeen Bonito sai jäädä peitettynä odottamaan rahoituksen varmistumista.

Isä ja poika - Kuva: Antero Lynne
Keula kohti entisöintiä
Syyskuun toisella viikolla Bonito saatiin viimein sisälle Forum Marinumin veistämötilaan, sillä onnistuimme keräämään pohjan kunnostukseen vaaditun rahasumman kokoon! Säätiön veneveistäjä Juha Suorsa kävi heti aluksen kimppuun aloittaen purkamaan kansirakenteita, tarkoituksenaan päästä käsiksi Boniton kaariin ja runkoon sisältäpäin. Kansirakenteet pyrittiin purkamaan mahdollisimman kokonaisina, sillä säilytettävääkin materiaalia onneksi on. Osa kansirakenteista, kuten salonki, joudutaan kuitenkin tekemään osittain uusiksi. Joka tapauksessa vene päästään nyt entisöimään tyhjästä hylsystä aloittaen pitkälle tulevaisuuteen kestäväksi, alkuperäistä vastaavaksi upeaksi kokonaisuudeksi.

Bonito sisällä veistämötilassa
Kansirakenteet purettuna
Boniton kölipuu käytiin syyskuun 12. päivänä noutamassa Turun Urusvuorella sijaitsevasta Nordiska Oy:stä. Tahdoimme, että Boniton köli tehdään täysimittaisesta kölipuusta, ja Nordiskan kautta sellainen saatiin kuin saatiinkin järjestettyä! Itsekin innokkaana puuveneharrastajana tunnetun Kim Mickelssonin luotsaama pitkän linjan puutavarafirma Nordiska toimii Salonkivene Bonito -hankkeessa käytettävän puutavaran hovihankkijana.

Boniton kölipuu
Kuorma-Vesa valmistautuu nosto-operaatioon

Kaksitoistametrisen kölipuun siirtämisessä olikin tekemistä! Tähän tarvitsimme jonkun asiansa osaavan, joten tehtävän sai kuljetusliike Kuorma-Vesa. Ammattilaisen hoitamana kölipuu nousikin erittäin näppärästi Vesa Lehtilän ohjastaman kuorma-auton päälle - ilmeisesti näitä pidempiä puita on kuljeteltu ennenkin! Samalla reissulla kuljetettiin myös hieman pohjamateriaalia.

Ammattilainen asialla
Kölipuu kuljetettiin sahausta ja veistoa varten Ruissalon Telakalle, sillä Forum Marinumilla ei noin pitkää puuta pysty työstämään. Mielenkiintoista kölin veistopaikassa on se, että Bonito on alunperin rakennettu Ruissalon telakalla, eli entisellä Turun Veneveistämöllä. Vanhat rakennuksetkin ovat suurimmalta osalta vielä olemassa. Bonito tullaan myös valmistuttuaan laskemaan veteen Ruissalon telakalla. Kölipuu sai vielä toistaiseksi jäädä odottamaan tarvittavien työstölaitteiden saapumista.

Ruissalon telakalla
Taustalla Turun Veneveistämön veistämörakennus
Tällä hetkellä veneveistäjä Juha Suorsa veistää Bonitoon uusia kaaria, ja viikonlopun aikana vene päästään myös pukittamaan, jotta traileri saadaan alta pois ja pohjaan päästään kunnolla käsiksi. Bonito on yleisölle nähtävillä koko entisöintinsä ajan Forum Marinumin veistämötilassa, johon on näyttelyn puolelta suuri lasiseinä. Allekirjoittaneeseen yhteyttä ottamalla venettä pääsee katsomaan kyllä lähempääkin. 

Kunnostuksen vaiheita voi seurata reaaliaikaisemmin Facebookissa nimellä Salonkivene Bonito ja Instagramissa tunnuksella Salonkivene. Yhteistyökumppaneita tarvitaan edelleen, nyt seuraavaa vaihetta eli kansirakenteiden entisöintiä ja veneen kuntoon saattamista varten. Boniton tarina ja perustiedot löytyvät edellisestä blogipostauksesta

Kiitokset
Puutavara: Nordiska Oy
Kölipuun kuljetus: Kuljetusliike Kuorma-Vesa
Tilat: Ruissalon Telakka

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Aurajoen Wauhtiajot 2017


Melkoinen määrä mahonkia aamukokouksessa!
Kesäkuun 17. päivä oli yksi kesän 2017 upeimmista päivistä. Eikä pelkästään siksi, että päivä oli ehkä Turun kesän kaunein ja lämpimin - vaan koska tuona päivänä järjestimme kesän hienoimman klassikkoveneilytapahtuman: Aurajoen Wauhtiajot. Tämä nopeakulkuisten klassisten mahonkiveneiden kokoontumisajo järjestettiin jo neljättä kertaa - toista kertaa Wauhtiajonäytöksen kera.

Chris-Craft "Moonstruck"
Riva "Rivaia"
Wauhtiajoja olikin jo (ainakin allekirjoittaneen toiveesta) odotettu kuin kuuta nousevaa, sillä vuonna 2016 tapahtuma jouduttiin perumaan huonon sään takia. Muutkaan eivät olleet unohtaneet tapahtuman olemassaoloa, sillä tällä kertaa paikalle saapui - ehkä kauniin kesäpäivänkin houkuttelamana - ennätysmäärä veneitä: 12 kappaletta. Milloin viimeksi onkaan Suomessa nähty tällainen kattaus mahonkivene-eksotiikkaa yhdessä paikassa?

Todellista silmäkarkkia
Kaksi suurta merkkiä, Chris-Craft ja Riva kilpailivat tänäkin vuonna enemmistöedustuksesta. Chris-Craftit veivät voiton viiden veneen laivastolla, kun taas Rivalla oli kolmen veneen edustus. Chris-Craftien ikähaarukka oli 30-luvulta 60-luvulle, Rivat taas olivat 50-70-luvuilta.

Riva "Lady S" ja Chris-Craft "Plane Woody"
Chrisut rinta rinnan (kuva: Pekka Mannermaa @ Old Kool Magazine)
Vaikka osanottajien lukumäärässä mitattuna ulkomaalaiset veneet dominoivat selvästi, olivat kotimaiset veneet kuitenkin edustettuina tapahtuman vauhdikkaimman veneen toimesta! Kovasti odotettu vauhtivene Yad-al Jauza saapuikin myös tänä vuonna paikalle - tällä kertaa uuden piristetyn moottorinsa kera. Tälläkään kertaa ei Yad-al Jauza tuottanut pettymystä, vaan vene mylvi 350-hevosvoimaisen V8-moottorinsa voimin tiensä vauhdilla läpi Aurajoen pauhaavien aaltojen.

Yad al-Jauza
Yad al-Jauza kiihdyttää - Kuva: Urs Wiggenhauser
Perämoottoriveneistä edustettuina olivat 60-luvulla rakennetut upea ruotsalainen mahonkitäkillä ja lasikuiturungolla varustettu hieno hybridi Marieholms Sweet 16 sekä paikallista veneenrakennustaitoa edustanut uuden Turun Veneveistämön lasikuitutuotannon huipputyönnäyte: Carmela-siipivene. Vaikka veneet eivät nopeudessa pärjänneetkään, nauttivat ne etenkin laiturissa ollessaan yleisön suurta ihastusta.

Upea ruotsalainen mahonkia ja lasikuitua yhdistelevä Marieholms Sweet 16
Turvaveneenkään ei tarvinnut hävetä, sillä tänä vuonna sen virkaa toimitti hulppea 1890-luvulla Saksassa valmistettu salonkivene Grete. Saksassa rakennettu venekaunotar on ollut Suomessa jo 1900-luvun alusta asti.

Salonkivene Grete
Veneet valmistautuvat lähtöön
Päivä eteni pitkälti samoin kuin aiemmallakin kerralla. Ajoimme kaksi runaway-tyylistä näytösajoa, jossa jokainen vene ajoi vuorollaan vauhdilla läpi näytösalueen. Ajojen välissä oli vuorossa venekuntien lounas jonka ajan veneet olivat yleisön ihasteltavissa laiturissa ravintola Pinellan edustalla. Näytösajot ajettiin välillä Kirjastosilta - Teatterisilta. Tapahtuma sujui hienosti ilman haavereita ja yleisöäkin oli mukava määrä niin silloilla kuin rannoillakin katsomassa. Nopeimman ja hurjimman veneen tittelin vei odotetusti Yad-al Jauza!

Riva Super Florida
Chris-Craft "Cover Girl" vauhdissa (kuva: Pekka Mannermaa @ Old Kool Magazine)
Tarkkasilmäiset katsojat saattoivat myös hieraista silmiään ohi kaahanneita veneitä katsellessaan. Itse rallilegenda Juha Kankkunen nähtiin nimittäin nauttimassa vauhdista Aurajoen laineilla ystävänsä Rivan kyydissä. Hän osallistui myös seuraavana päivänä Turussa Harjattulan Kartanolla järjestettävään Concours d'Elegance -urheiluautotapahtumaan.

Juha Kankkunen Rivan kyydissä - Kuva: Urs Wiggenhauser
Palaute tapahtumasta oli suurimmaksi osaksi positiivista. Hieman kehitysehdotuksia yleisöltä tuli aikatauluista, joissa oli hieman epäselvyyksiä. Asia korjataan vuoden 2018 tapahtumaan. Alla vielä tunnelmia tapahtuman jälkeiseltä saaristoajelulta:

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Salonkivene Bonito -entisöintihanke

Tahdotko sinä olla mukana pelastamassa osaa suomalaista merihistoriaa?

Alkuperäinen piirustus
Vuonna 1921 valmistui Åbo Båtvarfilla, eli Turun Veneveistämöllä Bruno Westinin suunnittelema mahonkinen salonkivene. Uudenkarhean mahonkikaunottaren keulassa molemmin puolin komeilivat kiiltävät, messinkiset kirjaimet, jotka muodostivat nimen Bonito. 12-metriä pitkä alus koostuu etuosan konehuoneesta makuulavereineen, ohjaustilasta, salongista nukkumapaikkoineen ja keittiötiloineen sekä takaosan krogiverannasta.

Boniton tilasi turkulaisen ahtausliikkeen A. E. Ericksonin johtaja, Anton Edvin Erickson. Ericksonilla oli Ruissalon Kuuvannokassa huvila, jonka laiturissa Bonito olikin tuttu näky. Alus palveli Ericksonin käytössä aina vuoteen 1948 saakka, jolloin Turun saaristossa raivosi yksi vuosisadan pahimmista myrskyistä. Myrsky riepotteli myös Bonitoa, jonka pohja vaurioitui veneen paiskauduttua rantakalliota vasten.

Kahvittelut krogiverannalla
Ericksonilta alus siirtyi polkupyörätehdas Pyrkijän toimitusjohtajalle ja Foto Ab:n perustajalle, teollisuusneuvos Mauno Rainnolle. Rainto kunnostutti Boniton pohjan ja alus sai uuden kotipaikan tämän kesähuvilalta Paraisilta, Svartholmin saaresta. Rainto vaikutti Turun Pursiseurassa ja oli mukana useassa seuran hallituksessa. Valitettavasti Rainto ehti nauttia veneestä vain muutaman vuoden, sillä olympiavuonna 1952 hän menehtyi tapaturmaisesti.

M/Y Bonito
Rainnon perikunnalta Bonito siirtyi tämän naapurille ja hyvälle ystävälle, Turun Pursiseuran pitkäaikaisimmalle kommodorille, varatuomari Olli Tulenheimolle. Tulenheimo oli mm. Sammon ja Turun Suomalaisen Säästöpankin hallituksissa sekä Turun Teatterin johtokunnassa. Asianajajana yli 50 vuotta toiminut Tulenheimo oli vuonna 1919 perustetun Suomen Asianajajaliiton perustajajäsen. Myöhemmin hän toimi myös liiton hallituksen jäsenenä ja Turun osaston johtajana. Hänen veljensä oli Suomen pääministeri Antti Tulenheimo. Turun Pursiseuraa 20-vuotta luotsannut Olli Tulenheimo oli arvostettu kommodori, joka seuransa taloudellisen ahdingon edessä oli henkilökohtaisella varallisuudellaan pelastamassa sitä konkurssilta. 

Matti Tulenheimo ja Bonito
Bonito oli Tulenheimon perheellä kovassa käytössä noin kaksikymmentä vuotta ja sillä tehtiin lukuisia ikimuistoisia retkiä ja edustusmatkoja. Tulenheimon mukaan ihmisillä oli aluksen merikelpoisuudesta epäilyjä, mutta Bonito on kuitenkin yllättävän ketterä ja hyvä merivene. Aluksella tehtiin monia pidempiäkin matkoja muun muassa Maarianhaminaan. Alusta käytettiin muun muassa Helsingin Yliopiston Varsinaissuomalaisen Osakunnan (TVO) matkoihin. Tulenheimon suvulla Bonito oli noin kaksikymmentä vuotta, aina vuoteen 1972 asti.

Saaristossa
Bonito oli tuttu näky aina 1920-luvulta 1970-luvun loppuun asti Turun saaristossa, ja monet paikalliset muistavatkin veneen edelleen. 1970-luvun lopulla vene lähti seilaamaan sisävesille. Turusta Bonito myytiin aluksi Lahteen ja sen jälkeen Jyväskylän seudulle, jossa se seilasi Päijänteellä. Takaisin Turkuun Boniton tie kulki muutama vuosi sitten, kun alus löytyi huonossa kunnossa jään ja lumen peitossa Somerolta. Sinne se oli Jyväskylästä myyty 1990-luvulla. Bonito oli onneksi vielä siinä kunnossa, että se saatiin pelastettua. Alus siirrettiin sisätiloihin odottamaan tarvittavaa rahoitusta ja kunnostusta.

Saaristoretki
Omistamme Boniton nykyään isäni, Esko Vahdon kanssa. Isäni on nuoresta pojasta asti harrastanut ja entisöinyt puuveneitä. Hänen käsiensä kautta on vuosien varrella kulkenut useampi kulttuurihistoriallisesti merkittävä vene, jotka on pelastettu hyviin koteihin. Vanhana turkulaisena on myös isäni tuntenut Boniton kauan, ja vene onkin ollut hänelle (ja nykyään myös allekirjoittaneelle) pitkäaikainen unelma. Alus kuitenkin hävisi jossain vaiheessa kartalta ja oli kauan täysin teillä tietämättömillä. Bonito löytyikin lopulta sattumien kautta aivan yllättäen. Nyt unelma olisi tarkoitus saada vietyä loppuun asti, eli saattaa Bonito takaisin vesille!

Bonito laiturissa
Bonito on eräs harvoista tähän päivään asti säilyneistä suomalaisista salonkiveneistä. Se on myös yksi harvoja ylipäätään säilyneitä Turun Veneveistämöllä rakennettuja moottoriveneitä. Alus on tarkoitus saada entisöityä ja se tulee palaamaan takaisin Turun saaristoon kulttuurimaisemaa rikastuttamaan. Samalla alus tulee muistuttamaan siitä hienosta entisten aikojen veneenrakennusperinteestä, joka nykyään toteutuu Turussa ”hieman” suuremmissa aluksissa. Oma ajatukseni on se, että kaikki turkulaiset ja Turussa vierailevat pääsisivät näkemään aidon, turkulaisen veneenrakennustaidon huipputyönäytteen Turun sydämessä, eli Aurajoessa.

Kesäretki
Bonito on tarkoitus kunnostaa vaiheittain. Tarvittavia varoja kunnostukseen ei ole, joten haimme Museovirastolta entisöintiavustusta ensimmäiseen vaiheeseen, eli pohjan kunnostukseen. Museovirasto myönsi hankkeeseen 15 000 euron avustuksen, joka edellyttää, että kunnostukseen laitetaan myös saman verran lisää. Kunnostus aloitetaan syksyllä, jos saamme kasaan tarvittavan toisen puolikkaan. Kunnostus suoritetaan yhteistyössä Forum Marinum -säätiön kanssa ja kunnostuksen toteuttaa säätiön veneveistäjä Juha Suorsa.
Bonito laiturissa
Etsimme nyt yhteistyökumppaneita hankkeeseen. Jos aidon kulttuurihistoriallisen aluksen palauttaminen vesille on lähellä sinun, tai yrityksesi ajatusmaailmaa, otathan yhteyttä allekirjoittaneeseen. Näkyvyys on sitä haluaville yhteistyökumppaneille taattu. Kaikki rahoitus ohjataan suoraan Forum Marinum -säätiölle.

Yhteistyöterveisin,
Jani Vahto
040 772 6383
janivahto@gmail.com