Aurajoen Vauhtikisat 50-luvulla Osa 2

Tällä kertaa vuorossa on uusi erä kuvia Turun Moottorivenekerhon 50-luvulla järjestämistä Aurajoen Vauhtikisoista. Kaikki kuvat on otettu samalta paikalta, kerrostalon parvekkeelta kääntymispaikan kohdalla. Kuvauspaikkana parveke on ainutlaatuinen, ja se antaakin uutta ja laajempaa näkökulmaa aiempiin katutasolta otettuihin kuviin verrattuna. Nämä kuvat ovat Turun kauppiaskadulla sijaitsevan, jo vuonna 1936 perustetun valokuvausliike Kamera-Aitan arkistoista.

Kurviin tullaan ja kovaa! Yleisöä on paljon.

Kuvassa vasemmalla laiturissa on ilmeisesti isäni vanha Poikolainen.

Plätäreillä mennään! Taustalla on hienona yksityiskohtana vanha linja-auto.

Lopuksi haluan pahoitella myös sitä, että kirjoittelu on jäänyt vähemmälle. Koulun kanssa on ollut viime aikoina sen verran kiirettä, että inspiraatiota ja aikaa on ollut hieman vaikea löytää. Kohta lukio on kuitenkin ohitse, ja aikaa kirjoittamiseen löytyy paljon enemmän!

Tuttua näköä

Hienosti kulkee

Ennen joulua saimme yhteydenoton veneestä, joka näytti aivan samalta kuin jo blogissani nähdyt kaksi Andros-venettä: Kultaranta I ja sen sisarvene. Alkuviikosta sovimme tapaamisen ja menimme ottamaan selvää, mistä oikein on kyse. Vene osoittautuikin lopulta erittäin mielenkiintoiseksi tapaukseksi.

Vuonna 1926 tai 1927 rakennettiin tehtailija Hjalmar Jousen tilauksesta 25 jalkaa pitkä mahonkivene veneveistämö G.A. Höglund Båtvarfilla Turussa. Veistämö sijaitsi ilmeisesti Turun Pahaniemessä. Mielenkiintoisen veneestä tekee se, että se on malliltaan täysin samanlainen kuin Andros, erotuksena vain kahden jalan pituusero. Pituusero selittyykin sillä, että Jousi tahtoi veneestään kaksi jalkaa pidemmän, jottei vene kulkisi keula pystyssä.

Iloista yhteistyötä

Veneessä oli alunperin Packardin kasi ja myöhemmin Buickin kuutonen. Vene myytiin noin vuonna 1962. Se on nähty viimeksi 60-70-luvun taitteessa Turun Vähäheikkilässä lähellä askaistentien huoltoasemaa. Viimeinen johtolanka 80-luvulta antaa suunnaksi Helsingin, eikä veneen tämänhetkisestä olinpaikasta tai olemassaolosta ole tietoa.

Pekka ruorissa

Kuvat ovat Pekka Jousen arkistosta. Kaikki tiedot tästä veneestä ja sen olinpaikasta otetaan lämpimästi vastaan!

Andros

Andros ja isäni Luonnonmaalla

Ennen Kultaranta I:stä Ismo Postareffille meni toinen Andros-veneemme, Kultaranta I:n sisarvene. Löysimme Androksen muutama vuosi sitten Luonnonmaalta, Naantalista. Vene oli ulkona pusikossa ilman minkäänlaista suojaa, ja lopulta se onneksi päätyikin meille vaihtokaupan kautta.

Sisätiloja

Peräpeili

Suhteellisen huonosta kunnostaan huolimatta tässä harvinaisessa 1920-luvulla rakennetussa Androksessa oli erityistä se, että siinä oli lähes kaikki alkuperäiset osat tallella moottoria lukuunottamatta. Se oli myös säilynyt täysin muuntelemattomana. Vene siirrettiin sisään halliin, ja siellä jo pienellä putsailulla ja hiomisella erityisesti veneen sisätilat saatiin huomattavasti siistimmän näköisiksi. Muiden projektien vuoksi Androsta ei ehditty meidän toimestamme alkaa sen enempää kunnostamaan.

Sisätilat putsattuina

Sivukuvaa. Taustalla Sikarin moottori.

Nyt siis sekä Andros, että sisarveneensä Kultaranta I menivät Ismo Postareffille. Andros on Ismolla tällä hetkellä työn alla, ja paljon onkin jo saatu aikaiseksi. Veneen on tarkoitus valmistua parin vuoden sisällä. Veneeseen löydettiin myös Androksen L41 moottori, josta laittelen kuvia ja kirjoitusta sitten myöhemmin. Olen erittäin iloinen, että molemmat veneet ovat menneet osaaviin käsiin, ja tulevat saamaan arvoansa vastaavan kunnostuksen.

Andros hallissa

Sikari ja Speden Pähkähullu Suomi

Sikari, Keijo Parkkunen ja filmiryhmä

Sikarin oli aikoinaan tarkoitus esiintyä Spede Pasasen vuonna 1967 julkaistussa elokuvassa Pähkähullu Suomi. Vene oli kuitenkin ilmeisesti laskettu kuvausten aikaan liian myöhään veteen, eikä se ollut ehtinyt turvota tarpeeksi. Venettä ei tämän vuoksi ehditty käyttää elokuvassa, joten sen sijaan käytettiin Keijo Parkkusen Tornado-venettä. Sikaria käytettiin joka tapauksessa kuitenkin elokuvan mainostamiseen. Venettä vedettiinkin Porsche-traktorilla trailerin päällä ympäri Turkua. Elokuvassa käytetyssä Tornadossa oli Wartburgin moottori ja Hamiltonin jetti. Tornado-veneillä ajettiin aikoinaan myös menestyksekkäästi kilpaa ja ne rakennettiin uudella Turun Veneveistämöllä.

Yllä oleva kuva on tärkeä niin veneen historian kannalta, kuin elokuvahistoriallisestikin. Siitä selviää paljon tietystä veneen vaiheesta. Kuva on peräisin Pähkähullu Suomi -elokuvan kuvausajoilta. Siinä Sikari on turpoamassa rampilla, ja Keijo Parkkunen istuu ohjaamossa. Laiturilla seisoo filmiryhmä kameroineen. Kamerassa lukee jotakin, josta ei saa selvää.

Kuvasta näkyy, että Sikarin ulkonäköön oli tullut hieman muutosta vanhempiin kuviin verrattuna. Tuulilasi oli vaihdettu jonkinlaiseen kamalaan muovipaatin tuulilasiin, mutta vanhan tuulilasin palat oli kuitenkin onneksi säilytetty. Moottoriksi oli Fordin lättäpään tilalle vaihdettu Chryslerin V8, joten nyt sivuilta tuli ulos kahdeksan putkea entisten kuuden sijaan. Myös konekopan kantta oli muutettu. Toinen ilmanottoskuuppi oli siirretty eteen keulaan, ja konekopan päälle oli tullut jokin ihmeellinen spoileri.

Kuten kuvakin antaa osoittaa, Sikarista on saatettu kyseisessä tilanteessa ottaa jonkinlaista videota. Olisikin hienoa, jos joku tietäisi videosta jotakin, tai osaisi kertoa lisää veneen yhteydestä elokuvaan.

Kultaranta I

Kuva: Suomen merimuseo

Joulukuu on ollut blogikirjoitusten kannalta hiljainen kuukausi, mutta erään viimeaikaisen tapahtuman johdosta sitäkin mielenkiintoisempi. Lauantai-illalla pihamme edessä makasi yllätyksekseni kärryn päällä kaikkien veneihmisten ainakin nimeltä tuntema puuvene, 20-luvulla Suomen tasavallan presidentin edustuskäytössä ollut Kultaranta I.

Kultaranta I trailerin päällä

Kultaranta I päätyi viikonlopun aikana isäni kautta Ismo Postareffille, joka on upeasti entisöinyt useissa tapahtumissakin nähdyn Gösta Kyntzellin vuonna 1928 suunnitteleman 11,5-metrisen salonkivene AEB:n. Kultaranta I sijaitsi viime vuodet Uudessakaupungissa, mutta nyt matka jatkuu Jyväskylään, jossa vene on tarkoitus saattaa alkuperäiseen asuunsa.

Keula

Peräpeili

Kultaranta I on Androksen 20-luvun alussa rakentama avonainen nopeakulkuinen moottorivene. Vene on aikaisemmin omistuksessamme olleen, ja myöskin nyt Ismo Postareffin entöisinnin alla olevan toisen Andros-veneen sisarvene. Se on aikojen saatossa ollut muutostöiden kohteena, sillä sitä on myöhemmin edustuskäytön jälkeen käytetty koulukuljetuksiin saaristossa. Tämän vuoksi siihen oli aikoinaan rakennettu jonkinlaiset hyttitilat. Varsinkin veneen runko on kuitenkin säilynyt suhteellisen hyvässä ja alkuperäisessä kunnossa, eikä hyttirakenteistakaan ole onneksi enää mitään jälkeä. Veneessä on onneksi edelleen jäljellä muun muassa alkuperäiset ilmanottoaukot, erikoinen lamppu, Androksen laatta, ja paljon muuta.

Kultaranta I  lähdössä kotimatkalle

Kultaranta I:stä ja sen sisarveneestä on luvassa lisää päivityksiä myöhemmin.